Onpa nyt hyvä mieli, kun sain perustettua oppimispäiväkirjan tänne vuodatus.net sivustolle ja pääsin viimein kirjoittamaan tätä ensimmäistä oppimistehtävää. Olen alkanut totutella digitaalisen median käyttöön aivan aikuisena. Käyttäjänä olen varovainen ja pelkään aina, että jokin menee pieleen tai rikki ja varmaankin siksi arastelen kaikenlaisten laitteiden ja erilaisten palveluiden kanssa toimimista ja käyttämistä.

Sosiaalisen median tai muita saman tapaisia alustoja olen käyttänyt todella vähän omien juttujeni julkaisemisen ennen tätä tehtävää. Kokemukseni rajoittuvat muutaman vuoden takaiseen omien runojen julkaisemiseen omassa blogissa ( sekin kirjoittamisen opettajani kehotuksesta)  ja vajaa pari vuotta jatkauneeseen kirjallisuus-blogin pitämiseen paikallislehdessä.

Mielestäni olen kasvanut medioituneeseen maailmaan aika hitaasti ja joskus tuntuu, että varsin vaivalloisesti. Olen netinkäyttäjänä perheessämme se, joka pyytelee muilta apua aina ongelman tullen, ja niitä on vuosien varrella riittänyt. Onneksi lapseni on ottanut sen kannan, että äiti kannattaa auttaa, sillä oppii hän joskus jotakin ja ainakin silloin tällöin osaa itsekin tehdä jonkin jutun.

Joskus tuntuu, että haluaisin palata mennisyyteen ja nuoruuteni maailmaan, jotta hallitsisin "maailmassa olemisen" paremmin. Toisaalta taas digitalisoituminen on tuonut myös uusia ja jännittäviäkin asioita elämääni, sillä enhän enää antaisi pois mahdollisuutta lukea mitä erilaisempia julkaisuja netissä tai selailla monenlaisia blogeja, palstoja ja sivustoja niin tieteen kuin harrasteidenkin parissa.